EVA K.: Olen perustanut uuden blogin

Käypä kurkkaamassa:http://artevasaani.blogspot.com/
I started a new blog: http://artevasaani.blogspot.com/

24.6.2008

EVA K.: Sateisten iltojen satoa


Vähempikin sade olisi riittänyt, mutta ehkä tämä solmioiden kanssa puuhastelu olisi silloin jäänyt vähän vähemmälle. Nyt uusia pussukoita on syntynyt pari illassa. Taisin viimeksi kirjoittaa, ettei silkin työstäminen olisi kovin vaikeata - nyt olen jo vähän eri mieltä. On se ihan tarpeeksi hankalaa, venyy ommellessa ja takkuaa paininjalan alla, silittäminenkin on työlästä. Mutta ah sitä ylellisen tuntuista pintaa, annan sittenkin kaikki oikuttelut anteeksi. Pellavan kanssa ne ovat hyvä pari joka tapauksessa. Solmioita on edelleen aika nivaska, pellavaa sen sijaan täytynee lähteä kohta hankkimaan. Onneksi korin pohjalta löytyi yllättäen vielä myös punaisia pellavatilkkuja. Eihän näihin töihin paljon materiaalia tarvita, mielikuvitusta ja kärsivällisyyttä enemmän.

22.6.2008

Tiiina: Sadetta

Juhannus on vietetty kotosalla sateen sanelemalla rytmillä. Piha-altaassa, sellaisessa pienessä ja puhallettavassa, läträttiin riemulla. Lämmintä oli alle 15 astetta ja vettä satoi, mutta altaan vesi oli lämmintä, lähes kuumaa ja sauna vielä kuumempi. Kuvassa lapset etsivät perinteeksi jo muodostuneen kesäkisan vihjettä pihapihlajasta. Arvaatte varmaan, että vettä satoi silloinkin.

Puikot eivät arvailuistani huolimatta vaihtuneet ompelukoneeseen. Kankaanpalani eivät sitten kuitenkaan taipuneet juhannusruusuiksi ja tilkkutyö odottaa hetken miksi muotoutuu (jos miksikään). Mutta yhden neuleen olen saanut viimeisteltyä.

Houkutteleva malli löytyi Kauneimmat käsityöt -lehdestä. En juurikaan hamstraa lankoja, mutta nämä langat löytyivät lapsuuskodistani, nuoruusvuosina olen näistä kait jotakin aikonut tehdä. Väri on siksi hyvin epätavallinen minulle, mutta ihan kiva vihreän sävy kuitenkin. Kamera tosin poimii sävyn valosta riippuen hyvinkin erilailla. Isoissa kuvissa sävy on lähinnä todellista.

Malli oli selkeä ja 4,5 puikoilla syntyi nopsaan valmista. Merseroidussa puuvillassa on kaunis kiilto ja tätä tehdessäni ymmärsin, että Samokset ja muut pääosin keinokuidut saa jatkossa jäädä kauppaan. En malttanut odottaa nappikauppaan pääsyä ja "varastin" napit anopin nappilaatikosta. Ihan eriparia, mutta minulle mieluisin kolmikko. Kuvista kiitokset siskolle.

Vihreä pitsiliivi

Malli Kauneimmat käsityöt 2/2008 malli 13
Lanka Esito virkkuulanka kaksinkertaisena n.250g
Huomioitavaa Ohjeesta poiketen takakappale sileää
Fiilikset Meinasin antaa lahjaksi, mutta tykästyin ja pidänkin itse :)

20.6.2008

EVA K.: Käsityöläisen mittumaaria

Himmeää kiiltoa

Kun juhannussiivous oli tehty, innostuin hiplaamaan purettuja ja pestyjä silkkisolmioita, jotka sain jokin aika sitten yhden ystäväni kautta uusiokäyttöä varten. Kummasti minulle muuten tätä materiaalia kertyy, ei tarvitse edes itse lähteä kirpparille!

Mustaa pellavaa oli vielä vähän jäljellä, ja mielessä tyttären kamerapussukkatilaus. Koska oma pussukkani on osoittautunut toimivaksi, tein tämän samalla mallilla. Kaavaa ei ole olemassa - vieläkään - eikä mittavälineitä ole käytetty. Onkin oikeastaan ihme, että tähänkin pussukkaan loppujen lopuksi ainakin oma kamerani solahti oikein somasti. Solmion pää soveltui tismalleen läpäksi, joten ompelin sen vain pohjasaumaan. Silkki oli hiukan liukasta, mutta ei sen ompeleminen silti hirveän vaikeaa ollut. Pussukassa on vanu välissä. Ja vaikka viime aikoina olen niin innostunut taskujen tekoon, niin tuo silkkitilkku ei kuitenkaan ole tasku!

Viimeaikaisissa töissäni käsinpäärmäystä ja uusiomateriaaleja on kiitettävän paljon, mikä on yllätys itsellenikin. Solmioita on kasa ompelupöydällä, joten ei muuta kuin uusia versioita väkertämään. Mistä minä tiedän, kelpaako tämä ollenkaan maailmanmatkaajalle...

Vapaita paikkoja
Juhannus vauhditti tämän työn valmistumista ja siinä tuolivanhukset nyt komeilevat uusissa kesäretongeissa. Kangasta jäi vielä melkoisesti ja seuraava tavoite onkin saada terassin seinälle tilkkutyö. Pohjakangaskin löytyi jo komeron uumenista. Onpa hyvä, että aina silloin tällöin keksii hyötykäyttöä jollekin pitkään säilytetylle ja hyödyttömän tuntuiselle kankaanpalalle.

16.6.2008

Tiiina: Sivuraiteelta

Olen ollut viikonlopun irti blogimaailmasta, herättelemässä henkiin vanhaa harrastusta. Laji on juuri niin hullu, kuin sen kammoajat ajattelevat. Rämpimistä risukoissa, koikkelehtimista kivisillä kallioilla, kahlaamista ojien ja soiden läpi (minä en tosin päässyt edes "uimaan" - riitti että reisiä myöten kastui) ja uhrautumista itikoiden armoille. Mutta voi kuinka tykkäänkään suunnistuksesta: mahtavaa kuntoilua, jossa saa ripakan lenkin kovalla sykkeellä kuin huomaamatta. Ajatukset on taatusti irti muun maailman asioista, kun keskittyy kartan lukuun ja rastien löytämiseen.

Ja ihan sattumalta tänään huomasin, että samaisena Venlojen viestin lauantaina vietettiin "world wide knit in public" -päivää. Tässä siis minun osaanottoni. Neulominen rentoutti kummasti omaa vuoroa odotellessa.

14.6.2008

EVA K.: Lauantain puhdetyö


Naapuri soitti iltapäivällä katsomaan kankaita, joita oli heittämässä kaatopaikalle. Suhtauduin vähän nihkeästi, kun omatkin komerot pursuvat kaikenlaista, minkä voisin panna samaan kuormaan. No, uteliaisuus voitti ja tämä hedelmäinen ihanuus lähti mukaani. Terassin ikivanhat korituolit ovat kaivanneet uusia peitteitä ja niinpä panin tuumasta toimeen. Komerosta löytyi sopiva ruskehtava vuorikangas, väliin flanellia. Yhden reunuskaitaleen ompelin koneella, mutta en ollut tulokseen tyytyväinen. Niinpä sitten iltani iloksi päärmäsin loput kaitaleet käsin. Tikkailin myös muutamia kuvioita, mutta ilmeisesti flanelli on liian kovaa tai litteää, kuviot eivät heränneet sen kummemmin henkiin. En siis tikannut kuin sen verran, että flanelli ei pesussa ainakaan menisi mykkyrälle.
Nyt olisi sitten jaksettava pakertaa vielä toinen kappale; kangasta kyllä on, kunhan intoa riittäisi. Tässä työssä yhdistyvät kivasti naapuriapu ja kierrätys. Eikä uuden tarvitse olla tuliterää eikä kaupasta ostettua. Eikös sovi muuten aika hyvin yhteen tuon vanhan räsymaton kanssa?

8.6.2008

Tiiina: Kolmas kerta toden sanoo

Novitan Malibu on varsin ihanaista lankaa. Juhlavaa, sopivasti kimaltavaa, joutuisaa neuloa ja kauniisti laskeutuvaa. Siksi en oikein ymmärrä miksi langan jalostaminen valmiiksi neuleeksi on ollut niin kovan työn takana. Nämä Malibut ovat käyneet Coachellana ja täällä esittelemättä jääneenä halterneck-toppina. Onneksi lanka kestää hyvin purkamista ;) Tahdoin kuitenkin päästä siitä eroon lopullisesti. En oikein osannut päättää tykkäänkö aidosti blogeista löytämästäni Cloud Bolerosta vai en. Päätin siis kokeilla.

Kun olin menossa ohjeen mukaisessa mitassa, tekele näytti varsin huvittavalta. Ei sopinut minun muodoilleni. Päätin siis jatkaa pidemmäksi esimerkkien inoittamana. Ja sitten loppui lanka. Bolero ylsi nipin napin napaan saakka. Ihan hölmön näköinen. Sopivasti paikalle pelmahti meidän viisivuotias ihastelemaan kaunista väriä. Ja kuinkas sitten sattuikaan?

Cloud Bolero

Malli Ysoldan Cloud Bolero
Lanka Novita Malibu 300g
Huomioitavaa Puikot 5, ohjeen koon L silmukkamäärien mukaan
Fiilikset Viisivuotias tykkää kovasti, kivan juhlava neule ja helppo yhdistellä mekkoihinkin

No okei. Kädentiet ovat aika reilun kokoiset ja ympärysmitassakin on kasvunvaraa (ja siinä vaiheessa kun ympärys on soppeli, niin lyhyeksi jää, mutta ei murehdita sitä vielä). Neuloin käyttämälleni langalle ohjeistetulla puikkokoolla. Cloud Bolero kuuluisi tehdä normaalia reilummilla puikoilla. En kuitenkaan halunnut pinnasta liian venyvää. Mielestäni mallineule näyttää kivalta näinkin. Sen tämä kuitenkin aiheutti, että jonkinlainen ylhäältä-alas-raglan-neule täytynee tehdä itsellekin.